Publicidad

Ecuador, 07 de Octubre de 2024
Ecuador Continental: 12:34
Ecuador Insular: 11:34
El Telégrafo
José Maldonado

Maypitak sarun puncha, maypitak shamuk puncha

18 de julio de 2016

Kunanka ñukanchik kikin ima shina yuyashkamantami parlakrinchik. Kaymanta imatapash ninkapakka ashata kawsaymanta shina llukshishpami yuyana kanchik. Ima shina ñawpa punchakunata rikuk kashkatami rikukrinchik. Punchakuna, killakuna, watakunata ima shina ñukanchik rikuk kashkatami riksichikrinchik. Chaypaka pachatami shuk wachu shinapi churakrinchik. Ñukanchikmi chay suni wachupa chawpipi shayarikrinchik. Kaymantami ñukanchik pachamanta yuyayta mishukunapa pachamanta yuyaywan shikan kashkata rikuchikrinchik. Chayta rikuchinata kallarishun!

Ñami wachu chawpipi shayakunchik, shinaka wachuka ñukanchik ñawpapipash, ñukanchik washapipashmi tiyan. Wachu pacha shina kashkata yuyashunchik. Puntaka yallishka punchakuna, semanakuna, killakuna, watakuna, maypi kashkatami nikrinchik. Chaypaka ñukanchik rimashka shimipimi ima shimiwan yallishka pachata nik kashkata rikuna kanchik. Ari, ima shimiwan nik kashkata ñami yachankichik, nachu? Ari, yallishka pachamanta rimankapakka ÑAWPA ninchik, Cañar markapika SARUN nin. Wachu pacha kakpika, kashnami kana kan, ñukanchikka ñawpatami rikukunchik, yallishka pachaka chaypimi kan. Ñawpa nishpaka, ñukanchik chinpapi kashkata; sarun nishpaka, punchakuna, semanakuna, killakuna, watakuna sarushka shina kashkamantami chashna ninchik.
Kunanka shamuk punchakunamanta, semanakunamanta, killakunamanta, watakunamantami rimakrinchik. Wachuta rikushpaka, chay shamuk pachaka ñukanchik washapimi kan, chaytaka mana rikunchikchu, ima tukunata mana yachanchikchu. Chaymantami imatapash shamuk punchakunamanta rimashpaka, SIRINA rimaywan, maykan kutinka WASHA shimiwanpashmi chaytaka ninchik. Imapash shamuk semanakuna tiyakrikpika, mashna semana chaypa tiyashkata rikushpami, ishkay semana sirin ninchik, mana kashpaka, ishkay semana washa ninchik, shinapash ashtawanka kallari rimaywanmi ninchik.

Shinami pacha wachu shina kakpika, ñukanchikka ñawpa pachata rikushpa, rikuriyashpa washaman purinchik, washataka mana rikunchikchu, shinaka shamuk pachataka mana rikuy ushanchikchu. Kutin mishukunapa yuyayta rikushpaka, mana chashnachu kan. Paykunapa ñawpapimi shamuk punchakuna, semanakuna, killakuna, watakunaka kan. Paykunaka ñawpamanmi rikun, shamuk punchakunamanmi rikun.

Mishukunapa yuyaypika, yallishka pachaka paykunapa washapimi kan. Paykunaka washataka mana rikunchu, sarun ima tiyashkataka mana rikuriyakunchu.
Kayta killka katikuk, mishu kashpaka, kashnakunapimi shikan kawsay kashkata rikurin. Shinaka ñachu pacha rikunapi shikan yuyay tiyashkata riksinki?

Resumen traducido al castellano

Pasado y futuro en el mundo Quichua

Las culturas tienen concepciones diferentes sobre el tiempo. He aquí algunas características del mismo entre los Quichuas. Por didáctica consideremos el tiempo en una forma lineal. Para facilitar la explicación imaginemos un surco y en él nos ubicamos en la mitad.

En el mundo andino Quichua el pasado está adelante de nosotros, es decir, toda la mitad del surco que está al frente corresponde al pasado, a este lo miramos, vemos, recreamos, revivimos. ÑAWPA es el término para expresar el pasado que se traduce como “adelante”, si nos referimos al tiempo se traduce como “hace”. Así, si decimos “hace mucho tiempo” la traducción literal del mismo al español sería “el tiempo que está muy adelante”. En Cañar se utiliza SARUN que significa pisado, entonces mencionar “hace 3 años” se traducirá como los “pisados” 3 años.

Hablando del futuro, si seguimos en el surco, este está tras de nosotros y no lo vemos. Situaciones que van a suceder pronto o muy tarde lo expresamos con el verbo SIRINA que se traduce como “acostarse”, pero junto a términos de tiempo toma la forma de lo que falta para una determinada fecha. Así al referirnos que todavía restan 2 meses para un evento, la traducción literal de la expresión sería, están acostados 2 meses antes del suceso, el cual cuando sea “vivido” será pisado.

Si estamos en el surco, los Quichuas caminaremos de espaldas al futuro, mientras avanzamos vemos el pasado, de forma continua, adelante nuestro. En la cultura mestiza, si están en ese surco, avanzarán de frente al futuro y el pasado queda a sus espaldas. ¿Estimado lector ha sido posible ver la diferencia sobre la concepción del tiempo entre las culturas Quichua y mestiza?.... ¡Si es así, pues me alegro!

Contenido externo patrocinado